Kuka mä oon?

Mä en tiedä, että meneekö mulla taas jotenkin normaalia kovempaa....Ehkä.
Onko se  huonoasia? ehkä. Jos en osaa enää jarruttaa.

En oo varmaan ikinä ollu tälläisessä tilanteessa, kun kaikki todella on kiinni niistä omista valinnoista. Mulla on vaan semmonen olo, että mitä tahansa valitsenkin niin valitsen väärin. Mä en oo ollu tällänen, mut taidan haluta kaiken vaan kerralla. En tiedä kuka oon tai mistä tykkään. Hiukset vaihtaa väriä ja rahaa palaa enemmän ku ikinä. Mania...kulkee varmaa suvussa vissiin sit? xD

Eiks suomeenkin voitas hyväksyä tämmöne liitto useamman ihmisen kanssa? Mä en osaa valita enkä pistää puntariin sitä, että mitä oikeesti haluan. Fuckboy on kuollu ja kuopattu, mut kolme muuta ongelmaa ois edelleen :D Haluunks mä timanttisormuksen takas? Vai Lihaksia, kokoa ja silti vähän tyhmyyttä? Vai sen nopeesti ystäväks muuttuneen ihmisen ketä on todella tärkeä, mutta en tiedä pelataanko ihan samassa liigassa niin sanotusti...Jos totta puhutaan en haluaisi luopua kenestäkään...Ehkä mä täs lomalla keksin, että mitä mä haluan tehdä ja kenen kanssa. Miiks näit miehii ei voinu tulla ovist ja ikkunoista pikkase aikasemmi??

Mutsin kans e oo edelleenkään tekemisissä enkä sen viimeaikaisten juttujen perusteella iha heti tuukaan olemaan ees yhteydessä. Katellaa, jos se ämmä ryhdistäytyy ekä mun tarvii olla se aikuinen sille. Mä en oo valinnu tätä elämää ni miks sen pitää olla oman vanhemman vuoksi niin vaikeeta, että muukin elämä sekottuu sen valheista.

Mull on ollu kaikki kuviot niin sekasin viimeaikoina, että ihmettelen itsekin kuinka päädyin tohon tilanteeseen. No onneks oon irti siitä oravanpyörästä. Tavallaan oon onnellisempi kuin pitkiin aikoihin, mutta tiedän sen johtuvan itestäni riippumattomista syistä. Miks en voi olla onnellinen ihan vaan, koska voin?

+ Koulu sujuu
+Työkuviot kunnossa
+Jotain otetta omasta elämästä
+ En ole täysin riippuvainen kenestäkään
+ Suunnitelmia tulevaisuutta varten
+-kääk mä oon ihastunu(Mitä vittua??)
+Isä tukee mua mun elämän päätöksissä
+ Valmistun kohta
+Tiedän minne haluan muuttaa
+ Paljon uusia ystäviä
+Oon kai edes vähän onnellisempi kuin ennen
+Enää 1,5kk autokortin saamiseen ja uton ypäjälle saamiseen !!

-Raha-asiat
-Vanhat kuviot roikkuu perässä
-Menneisyys jarruttaa pääsyä eteenpäin
-Oon jotenki todella väsynyt
-Panikkikohtauksia liian usein ( Onneks elämään käveli ihminen, joka ymmärtää miten toimia ja ei tuomitse mua tän takia)
-Vielä pari kk tiettyjen ihmisten naamojen näkemistä liianki usein
-En tiedä keneen enää voi luottaa.

Oon niin väsyny tähän kaikkeen, mutta silti täytyy vaan jaksaa jatkaa. Läpi  vaik harmaan kiven ja kukaan ei voi mua enää estää. Valitettavasti paskanpuhujat ei onnistunu savustaa mua helvettiin. Tääl ollaa ja tääl pysytään just niin kauan ku mä niin tahdon. Try to stop me bitches <3

Yksin tässä

-Kosket mun ihoa ja sanot, että välität.

Tiedän itse paremmin ja se tappaa mut sisältä.

Kosket mua ja ajattelet jo toista.

Suljen silmät ja toivon, että et katoa.

Rakastan ja yritän, tiedän mitä mulla on vastassa...

Annan kaiken, mut ei mikään riitä kipinän iskemiseen uudelleen.

Ei kaksi kiveä tulta voi sytyttää, jos kitka ei tunnu molemmissa. 

Annat mun toivoa, vaikka samalla sua toivoo jo toinen. 

Et siltäkään toivoa vois ottaa pois....sen vieminen lopulta helpompaa multa ois.

verse 1;

Nukutaan samassa sängyssä, mutta eri lämmössä.

Katson sua, kun selaat puhelintas ja toivon, että hymyilisit vielä mulle noin....

Suljen silmäni ja toivon, että et katoa. 

Nukutaan samassa sängyssä, mutta rakkaus ei tunnu enää meissä.

verse 2;

Pelko kasvaa rinnassa, sykkeet löytyy sisimmästä.

Ei pieni sydän tätä jaksaa voi. Se oon mä, kun tän vastuun kantaa pois.

Ei kai kenenkään tarvitse yksin tätä jaksaa, mut sä rakastat vaan sitä toista.

Pelko kasvaa rinnassa, viikot etenee kasvukäyrässä.

Vaihtoehdot loppuu tässä elämässä. Se oon mä, kun tän vastuun kantaa pois.

Ei kai kenenkään tarvitse yksin tätä jaksaa, mut sä kaipaat vaan sitä toista.

verse 1:

Nukutaan samassa sängyssä, mutta eri lämmössä.

Katson sua, kun selaat puhelintas ja toivon, että hymyilisit vielä mulle noin....

Suljen silmäni ja toivon, että et katoa. 

Nukutaan samassa sängyssä, mutta rakkaus ei tunnu enää meissä.

Nukutaan samassa sängyssä, mutta eri lämmössä.

Katson sua, kun selaat puhelintas ja toivon, että hymyilisit vielä mulle noin....

Suljen silmäni ja toivon, että et katoa. 

Nukutaan samassa sängyssä, mutta rakkaus ei tunnu enää meissä.....-

- Kata-

Vaatii ilmeisesti tarpeeks, että lyriikat syntyy, kun vaan kirjottaa....Mistähän tähän taustan sais...tai tehtyä koko paletin kasaan. Menihän siinä toki vuosi pari, että tää exlaulaja sai tarpeeksi suuren inspiksen kirjottaa ajatuksensa ylös. Tai tässä tapauksessa osittain vanhat ajatukset. Joidenkin biisien kohdalla täytyy nuolla haavojaan ennenkuin niitä ylös kirjoittaa....Uutta vauhtia musiikkiin..?Ehkä.